Nykyiset koiramme

Tällä hetkellä meillä on kaksi koiraa, lyhytkarvainen mäyräkoira Pompe eli Thilia Thalian Taljanka sekä lyhytkarvainen kääpiömäyräkoira Ruu eli Casabetulla Bella Ru.

Ruu

Ruu

Ruu on syntynyt.7.5.2007 Turussa Minna Arhon Casabetulla-kennelissä. Isä on Great Boy Tergy EE JV 06 EEV-06 EEV-07 (Viron juniorivoittaja-06, Viron voittaja-06 ja -07) ja äiti Oxeneyes Isa

Ruu on väriltään brindle (raidallinen) ja hyvin kaunis, mutta valitettavasti en voi viedä sitä näyttelyyn enkä pennuttaa mm. siksi,että sillä on hammaspuutos (alhaalla vain 5 etuhammasta).

Luonteeltaan se on läheisiä kohtaan äärettömän sydämellinen, oikea pikkuaurinko! Joskus epäilyttää, että sen hännässä on joku vika, kun se vipattaa niin herkästi. Aamuisin olen vasta saanut silmäni auki kun jo peiton alta kuuluu iloinen napse

Se on myös älykäs ja hyvin tottelevainen. Sillä tuntuu olevan vahva metsästysvaisto, jäniksen nähdessään päästää oitis ajohaukun, havaitseekin kohteen uskomattoman kaukaa, vaikka katsoo maailmaa melko matalasta näkövinkkelistä!

Kerran se on napannut jäniksenpoikasen. Ruu oli hihnassa, käveltiin arvokkaasti puistossa, ja minä huomasin tapahtuman vasta, kun se jo roikotti pupua suussaan, lähes itsensä kokoista. Myyränkoloja Ruu kaivaa kuin kone, ja saalistakin on tullut

Pikku-Ruun musta piste on vieraat koirat. Koiran huomatessaan se alkaa karvat pystyssä haukkua, ensin normaalilla äänellä ja sitten, mitä lähemmäs koira tulee sitä kimakammaksi ääni käy, ja lopulta huutaa falsetissa suoraa huutoa. Tuo piirre sillä on ollut 8-viikkoisesta lähtien. Olen eri metodein yrittänyt saada ilmiötä edes lieventymään – tuloksetta. Ulkoiluttaminen on toisinaan hieman kiusallista

Pompe

Pompe

Pompe on syntynyt 23.4.2011 Ikaalisissa Tanja Rinnetmäen Thilia Thalian kennelissä. Väriltään se on ruskea keltaisin merkein. Sen isä on Thilia Thalian Fjoll (FIN KVA-L FI KVA-M FI MVA) ja äiti Almaznyi Laretz Interventsia (FIN MVA RU MVA).

Luonteeltaan Pompe on iloinen sydäntenmurskaaja, hurmaava syliperuna. Sen mielipuuhaa on pihalla kuoppien kaivaminen. Saaliikseen se pyydystää kiviä. Ylpeänä se kiikuttaa ne sisään taloon, mutta tyhmä emäntä ei ymmärrä, vaan noukkii ne pöydälle vatiin. Vati alkaa jo olla täynnä. Ja hampaat vielä ehjät.

Näyttelyssä se on ollut kaksi kertaa (Ikaalinen 2012, Ristiina 2013), joista molemmista se sai SA:n.

Aiemmat koiramme

Puppe

3.4.2006-19.4.2014

Puppe

Puppe eli Infamous Bree Van Dekamp syntyi Hollolassa Anna Suojärven Infamous-kennelissä, isä Boidis Hunter FIN KVA-L FIN MVA SE MVA EE MVA NO KVA-L SE KVA-L (Pohjoismaiden käyttövalio luolilta; Suomen,Ruotsin ja Viron muotovalio) ja emä Boidis Oriana, C.I.B FIN MVA EE MVA (kansainvälinen muotovalio).

Luonteeltaan se oli rauhallinen ja mahdottoman kiltti, lulleromainen syliperuna. Metsässä se kuitenkin muuttui toiseen olomuotoon: Silloin siitä tuli isänsä tytär – valpas, uljas jahtikoira, valmis säntäämään jokaisen jäniksen perään ja oravan nähdessään kiipeämään puuhun.

Liian tottelevaiseksi en kyllä voinut sitä moittia, totteli vain, jos katsoi sen tarpeelliseksi. Siksi jouduin pitämään sen aina hihnassa – Porvoossa kun tuntuu jäniksiä sikiävän joka kulmalla.

Häpeäkseni on tunnustettava, etten käyttänyt sitä luola- enkä muissakaan kokeissa, joten en osaa kertoa sen metsästystaipumuksista enempää

Kerran käytiin Hakiavan kennelissä kettua tervehtimässä. Ensin Puppe vain haahuili muissa puuhissa, liekkö hiirien hajut kiinnostavampia, eikä välittänyt keinoluolastossa lymyilevästä ketusta tuon taivaallista. Minua nolotti, ja olin jo luopua ajatuksesta, että koirani olisi perinyt isänsä taipumukset.

Kettu otettiin häkkiin, oltiin jo poislähtöä tekemässä, kun yhtäkkiä lamppu syttyi. Upea haukku räjähti ketun kuonon edessä – en ollut ikinä kuullut Pupen haukkuvan sellaisella äänellä – ja jatkui kunnes kettu vietiin näkyvistä. Vielä kotonakin tärisi kiihtymyksestä. Oli kyllä aikomus alkaa käydä harjoituksissa, mutta sattui kaikenlaista, mikä muutti suunnitelmat.

Ulkonäöstään Puppe sai näyttelyssä arvosanan hyvä. Arvostelussa mainittiin esim. hyvä pää, kaunis ilme, hyvä karva ja erinomainen luonne. Heikkoutena erityisesti se, että etujalat istuessa kääntyivät hieman ulospäin eikä selkälinja aina ollut suora, mitkä ovat yleisiä virheitä mäyräkoirilla. Jalkojen kulmaukset olivat kohtalaiset. Puppe oli nartuksi kookas.

Rakas Puppemme menehtyi 19.4.2014 imusolmukesyöpään.